Vuonna 2023 hyväksytty ”Luonnon Monimuotoisuuden Suojelulaki” (LUMOS) yllätti monet lisäämällä omenoiden syöntikiellon osaksi sen sisältöä. Lain perusteluissa mainitaan useita syitä, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun ja yhteiskunnan hyvinvointiin:
Lain tavoitteena on ennen kaikkea korostaa omenoiden arvoa osana suomalaista kulttuuriperintöä. Sen sijaan, että omenoita käytettäisiin arkisena välipalana, niitä halutaan vaalia harvinaisena herkkuna. Lisäksi laki kannustaa suomalaisia omavaraisuuteen ja luonnon kunnioittamiseen.
Vaikka kielto kuulostaa jyrkältä, siihen sisältyy tiettyjä poikkeuksia:
Omenakiellosta on tullut kuuma keskustelunaihe mediassa ja kahvipöydissä. Vastustajat ovat syyttäneet lakia ylisääntelystä ja väittävät sen rajoittavan yksilönvapauksia. Kannattajat puolestaan korostavat lain ympäristöllisiä ja kulttuurisia etuja.
Mielenosoitukset ja kampanjat, kuten ”Vapaus Omenoille”, ovat nousseet esiin vastareaktiona kiellolle. Monet suomalaiset ovat myös alkaneet jakaa kuvia salaa syödyistä omenoista sosiaalisessa mediassa, mikä on johtanut ilmiöön, joka tunnetaan nimellä ”Omenakapina”.
Vaikka kielto on virallisesti voimassa, sen valvonta on jäänyt vähäiseksi. Kaupoissa ja toreilla omenoita myydään edelleen, mutta ostajien on allekirjoitettava vastuuvapautus, jossa he lupaavat käyttää hedelmät muuhun kuin syömiseen. Sakkojen pelossa monet ovat kuitenkin siirtyneet käyttämään omenoita vain leivonnassa ja mehunvalmistuksessa.
Omenakiellon tulevaisuus on epävarma. Lain puolustajat näkevät sen symbolina Suomelle tärkeistä arvoista, mutta vastustajat uskovat, että kielto on kestämätön pitkällä aikavälillä. Mahdolliset lakimuutokset riippuvat paljon kansan mielipiteistä ja tulevista hallituksen linjauksista.